Toimintakertomus 2022
– Koulutustarpeeseen vastattiin alueellisesti

Ketterä Kiipula

Rauhallisempi maailmanmeno koronapandemian jälkeen oli valitettavan lyhytaikainen olotila. Euroopassa alkanut sota ei vaikuttanut Kiipulan arjen kulkuun yhtä suoraan kuin korona ja sen torjuntatoimet. Poikkeuksellisen lähelle tullut sotatilanne kuormitti kuitenkin itse kunkin mieltä. Uutisvirta oli hämmentävää, surullista ja pelottavaakin. Maahamme tuli sotaa pakenevia eurooppalaisia, mikä oli uudenlainen tilanne. Rajanaapurin aloittama sota herätti myös ymmärrettäviä huolia oman maamme tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa.

Yleisemmällä Kiipulan toimintojen tasolla sodan kriittisimmät vaikutukset kiteytyivät energiaan. Suuren rakennuskantamme puitteissa energiakysymykset ovat merkittäviä ilman poikkeustilaakin, ja sodasta johtunut energian hintojen nousu rasitti huomattavasti Kiipulan taloutta. Onneksi aivan pahimmat kustannusten nousun uhkakuvat eivät toteutuneet, ja myös maamme energiajärjestelmä kesti ilman kriittisiä ongelmia. Taas kerran kiipulalainen ketteryys ja joustavuus tulivat tarpeeseen, ja varsin nopealla aikataululla pystyttiin tekemään erilaisia ratkaisuja, joilla energiakustannusten nousun vaikutuksia pystyttiin lieventämään ja toimintamme jatkuvuus turvaamaan. Tiettyjä rakennuskantaan liittyviä toimia oli valmisteltu jo ennakoivasti, mikä oli hyvä asia. Toisaalta myös kokonaan uusia toimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin nopeasti. Kriiseistä voi aina löytää positiivistakin, ja esimerkiksi nopeutettu tarve uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotolle tukee samalla pitkäjänteisempää siirtymää kohti vastuullisempaa energiankäyttöä.

Kiipulan palveluista voimme olla ylpeitä, ja palveluillemme on kysyntää. Asiakkaiden arviot onnistumisestamme olivat jälleen kerran upean korkealla tasolla. Oppivelvollisuuden laajentuminen vaikuttaa väistämättä koulutuspalvelujemme kohdentumiseen, mutta parhaamme mukaan olemme joustavasti vastanneet kaikenlaisiin palvelutarpeisiin. Kiipulan koulutuspalvelujen alueelliseen kohdentumiseen liittyen nousee toistuvasti uusia tarpeita, ja Kiipula pyrkii tarpeisiin vastaamaan. Kuntoutuksen osalta toimintavuosi oli edelliseen tapaan positiivinen, ja nykymuotoinen toiminta on vakaalla pohjalla tulevaisuutta ja uusia kehityssuuntia ajatellen.

Julkisen rahoituksen varassa toimiminen asettaa omat reunaehtonsa Kiipulan kaltaiselle toimijalle. Tulevia haasteita on turha liikaa ennakoida, mutta eduskuntavaalien lähestyessä maamme taloudellinen tilanne on paljon esillä. Kiipulan ja kiipulalaisten työ heikommassa asemassa olevien osallisuuden lisäämiseksi on koko yhteiskunnan tasolla arvostettua. Tästä työstä on tulevaisuudessa saatavissa vieläkin enemmän irti niin yksilöiden kuin yhteiskuntamme hyväksi. Jokaisen osallisuudelle on oma tärkeä paikkansa yhteiskunnassamme, jotta pidämme maassamme pyörät pyörimässä. Kiipulassa tehtävän työn merkitys ei siis varmasti vähene tulevaisuudessa, mutta mahdolliset taloudellisesti tiukat ajat heijastuvat meihinkin. Selviytymiskyvylle on tulevaisuudessakin tarvetta, vaikka uusia suuren luokan kriisejä ei lähivuosina kohdattaisikaan.

Antti Mähönen
Hallituksen puheenjohtaja

Asiakastyytyväisyys

Jatkuvaa asiakastyytyväisyystutkimusta on toteutettu vuodesta 2018. Kohderyhmän muodostavat Kiipulan opiskelijat, majoitusasiakkaat, autohuollon asiakkaat, kuntoutujat, yritys- ja kokouspalvelujen asiakkaat sekä asiakkaat yleisesti. Vuonna 2022 vastaajia oli aikaisempaa enemmän ja tulokset olivat mittaushistorian parhaimmat.

Kiipulan ammattiopiston toimintavuosi 2022 oli oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvien muutosten vaikuttama. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet ja painopisteet: Päijät-Hämeen koulutustarpeeseen vastaaminen, ympäristökysymykset koulutuksessa, Tuva-koulutuksen käynnistäminen sekä henkilöstön turvallisuusosaamisen kehittäminen, toteutuivat pääpiirteittäin suunnitelman mukaisesti. Päijät-Häme saa syksyllä 2023 Lahteen asuntola- ja koulurakennuksen kesällä 2022 käynnistyneen suuren peruskorjaushankkeen myötä. Hoiva-avustajakoulutus siirtyi elokuusta alkaen Vantaalta Lahteen vastaamaan alueen koulutuskysyntää. Uusi vaativan erityisen tuen valmentava Tuva-koulutus alkoi syksyllä Kiipulan eri toimipaikoissa. Myös henkilöstön turvallisuusosaamista lisättiin eri koulutusten kautta.

Henkilöstön turvallisuusosaamisen lisäksi vahvistettiin henkilöstön työelämäosaamista mahdollistamalla työelämäjaksoihin osallistuminen. Työelämäyhteistyötä tiivistettiin alueilla solmimalla uusia kumppanuussopimuksia sekä järjestämällä erilaisia työelämätapaamisia. Digipedagogiikan kehittäminen toimi läpileikkaavana opetuksen toteuttamisen muotona. Digihankkeissa painottui TELMA-koulutuksen digipedagogiikan kehittäminen sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen. Ohjaussuunnitelma otettiin käyttöön ja opiskelijoiden opintojen eri vaiheiden ohjaukseen panostettiin tiiviisti.

Laatutyötä kehitettiin yhteistyössä muun muassa kansallisen laatuverkoston sekä AMEO- ja Välkky-verkostojen kanssa. AMEO-verkostossa toteutettiin syksyllä vertaisarviointi, jonka arviointialueena oli asiakkuuksien, kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön hallinta. Arvioinnin pohjalta nousseista kehittämisen tarpeista tehtiin kehittämissuunnitelma ja kehittämistoimia jatketaan vuonna 2023. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien päivittämisen yhteydessä niihin lisättiin alakohtaisuutta ja vaihdettiin uudet mukautettujen arviointikriteereiden ohjeelliset tasokuvaukset. Opetushallituksen rahoittamassa VASKI – Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus -hankkeessa ammattiopisto oli mukana kehittämässä ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa ja hiilijalanjäljen laskentaa.

Koulutus numeroina

Vuoden 2022 aikana Kiipulassa oli kaikkiaan noin 850 opiskelijaa. Heistä perustutkintokoulutuksen päätti yhteensä 277 opiskelijaa. Perustutkintokoulutuksessa täyden tutkintotodistuksen sai 75 opiskelijaa ja osin mukautetun 67. Todistuksen tutkinnon osien suorittamisesta sai 85 opiskelijaa ja muun todistuksen 50 opiskelijaa.

Valmentavan koulutuksen päätti yhteensä 147 opiskelijaa. Valma-koulutuksesta valmistui 88 opiskelijaa ja Telmasta 49. Suurin osa Valma-koulutuksen käyneistä siirtyi ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.

Täyttöaste oli 99, eli ammattiopistossa oli 1% tavoitetta vähemmän opiskelijoita. Ammattiopiston yhteiskunnallinen tehtävä on vaativan erityisen tuen opiskelijoiden koulutus. Koko Suomessa toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttää ilman hyvää syytä noin 7% aloittaneista. Kiipulassa luku on tästä puolet.

Kiipulassa opetus on työvaltaista. Aidoissa työympäristöissä annetut näytöt kertovat opetuksen tapahtuvan oikeilla työpaikoilla. Sijoittumisluvuissa näkyy jatkuva nouseva trendi. Lopulta opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä oloihinsa ja opintoihinsa Kiipulassa. Vakaa arvosana on tulosta vakaasta laatutyöstä.

Koulutuksen Keskeiset tunnusluvut

Vuoden 2022 sijoittumiskyselyn mukaan melkein puolet eli 45 prosenttia Kiipulan ammattiopiston perustutkintokoulutuksesta valmistuneista työllistyy palkkatyöhön. 

Perustutkinnoista valmistuneista Kiipulan opiskelijoista 21 prosenttia oli kyselyn aikaan työttömänä. 14 prosenttia oli sijoittuneena muutoin eli esimerkiksi työkokeilussa tai työhönvalmennuksessa. Kolme prosenttia oli jatko-opinnoissa ja 17 prosenttia muussa työssäolossa kuten työtoiminnassa, avotyössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa.

Sijoittumiskyselyssä vastauksia saatiin 148 perustutkinnosta valmistuneelta. Kyselyn vastausprosentti oli 84 prosenttia.

Ammatilliseen koulutukseen valmentavasta VALMA-koulutuksesta jatko-opintoihin suuntautui 83 prosenttia opiskelijoista. Työttömäksi oli jäänyt 13 prosenttia ja loput olivat työ- ja päivätoiminnassa. VALMA-opiskelijoista kyselyyn vastasi 86 valmistunutta.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta TELMA-koulutuksesta valmistuneista opiskelijoista puolet sijoittui päivätoimintaan tai siirtyi eläkkeelle. Työtoimintaan sijoittui 45 prosenttia ja jatko-opintoihin viisi prosenttia valmistuneista. Vastaajia oli 38.

Kuntouttavat ja valmentavat palvelut

Kuntouttavien ja valmentavien palvelujen osalta toimintavuosi 2022 oli lähestulkoon edellisen kaltainen. Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutettu Nuotti-valmennus oli toiminnallisesti ja taloudellisesti vahva. Asiakastyytyväisyys oli reilusti yli tavoitteen (4,5). Yksittäisten asiakkaiden polussa Nuotti-valmennuksen toimivuus ja valmentajien asiantuntemus näkyi siirtymisinä koulutuksiin tai muutoin kohti työtä ja hallitumpaa elämäntilannetta. Uudenmaan TE-toimen ja kuntakokeilujen erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden työhönvalmennuspalvelulla oli Nuotti-valmennuksen tavoin erinomainen toimintavuosi. Janakkalassa järjestettävän kuntouttavan työtoiminnan haasteina oli edelleen liikenneyhteydet ja asiakasohjauksen haasteet muuttuvassa toimintaympäristössä. Uutena päänavauksena aloitettiin vuoden loppupuolella sosiaaliohjaus Axxell-koulutuksen pääkaupunkiseudulla tapahtuvissa kotoutumiskoulutuksissa.

Toukokuussa 2022 aloitettiin uuden asiakastieto-ohjelman käyttöönotto valmennusasiakkaiden osalta. Toimintavuoden aikana sama ohjelma otettiin käyttöön myös Aviressa, mikä helpottaa yhteisten henkilöstöresurssien ja hallinto- ja tukipalveluiden käyttöä. Asia on toteutumana merkittävä, sillä ohjelman uusiminen on ollut vireillä useita vuosia ja sillä on vaikutusta muun muassa hajautuneiden käytäntöjen eheyttämiseen.

 Avire Oy

Toimintavuonna 2022 näkyi vielä koronan jälkimainingit. Terveydenhuollon hoitovaje heikensi asiakkaiden ohjaamista kuntoutukseen. Eläköitymisten seurauksena tehdyt rekrytoinnit ovat vaikuttaneet budjetin ylitykseen henkilöstömenoissa. Tules- ja Kiila-kursseista suurin osa toteutui ja niistä saatu asiakaspalaute on ollut yli tavoitteen. Aviressa aloitettiin toimintavuonna uutena tuotteena ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus. Toteutuksessa käytettiin yhteistyökumppaneita, mikä kevensi kulurakennetta. Tuotteelle on selkeästi kysyntää niin sisäisesti kuin konsernin ulkopuolella.  Palaute koulutuksesta on ollut erinomaista ja uusia koulutuksia toteutetaan jatkossakin. Toimintavuonna järjestettiin myös pienimuotoisesti tyhy- ja leiritoimintaa. Vuosi 2022 oli haasteista huolimatta toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvä. Kevään kilpailutuksissa Avire valittiin Ammatillinen kuntoutusselvitys (Kela) -palveluntuottajaksi Lahden toimipaikkaan. Janakkalan tuotevalikoimaan tulee vuosien tauon jälkeen Yksilöllinen fysioterapia (Kela). Nämä palvelut käynnistyivät vuoden 2023 alussa.

Yrityspalvelut

Vuosi 2022 oli koronavuosien keskeytysten jälkeen ensimmäinen vuosi, jolloin toimintaa voitiin toteuttaa miltei keskeytyksettä ilman toiminnan rajoituksia. Kokous- ja leirikysyntä kasvoi, mutta vielä ei ylletty korona-aikaa edeltävän vuoden 2019 kävijämääriin. Kiipulan perinteeksi muodostunut elojuhla elokuun lopussa teki yleisöennätyksen. Alueelle tuli tapahtumavieraaksi arviolta reilusti yli 2000 kävijää.

Majoituspalvelut

Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana edelleen jatkunut kuntoutuspalveluiden asiakkaiden epävarmuus osallistua kursseille näkyi suoraan majoituksen asiakasmäärissä. Kevään, kesän ja loppuvuoden aikana kuntoutuskurssien täyttöaste parani ja majoittujien määrä muutoinkin lisääntyi. Kesällä rippileiriläiset ja kotimaan matkailijat täyttivät Guest Housen mukavasti. Asiakaskuntaa lisäsivät edelleen myös majoittuvat rakennusalan työntekijät. Vuoden 2022 aikana Guest House toimi myös ammattiopiston matkailualan opiskelijoiden oppimisympäristönä. Guest Housen monipuoliset harjoittelumahdollisuudet ovat osoittautuneet erinomaisiksi ensimmäisiksi työtehtäviksi matkailualan opiskelijoille.

Toiminnallisesti vuosi 2022 oli Kiipula Gardensilla varsin tapahtumarikas. Viljelysuunnitelmaa toteutettiin viljelemällä kasvihuonevihanneksia ja ruukkukasveja kevät- ja joulusesonkiin. Avomaalla viljely jatkui tutulla luonnonmukaisella toteutuksella.

Kevätsesongin ryhmäkasvi- ja ruukkukukkamyynti onnistui hyvin ja kasvoi edellisestä vuodesta. Kasvihuonevihannesten sato oli hyvää keskitasoa ja kilohinnat pysyivät pääsääntöisesti hyvinä sekä kasvihuonekurkulla että -tomaatilla. Kasvihuonevihannesten viljelyä varjosti maakaasun hinta, joka kohosi vuoden aikana ennätykselliseen tasoon rasittaen merkittävästi puutarhan taloudellista tulosta. Kasvaneeseen energiakustannukseen vastattiin loppuvuodesta 2022 päättämällä kasvihuoneiden 6/7 katettu tuotanto joulukukkakasvatukseen. Merkittävää peruskorjausta vaativat kasvihuoneet on poistettu tuotannosta ja mahdollisesti puretaan myöhempänä ajankohtana. Avomaalta saatiin kerättyä laadukas sato ja tuotteita myytiin useissa eri myyntitapahtumissa Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Vantaalla. Opiskelijat olivat vahvasti mukana toteuttamassa torimyyntejä Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Vantaalla.

Kevätsesongin ja kesän aikana erityisesti pyöräilijät löysivät Miinantorin tarjonnan aikaisempaa runsaslukuisemmin. Miinantori on vuosien varrella onnistunut saamaan laajan kanta-asiakasjoukon, jotka palaavat kesäkukkaostoksille vuodesta toiseen. Lasten ja monien aikuistenkin suosittua ajanvietettä on Kiipulan eläimiin tutustuminen ja niiden touhujen seuraaminen. Eläinpihaan tutustuivat monet Kiipulan leiriläiset, joille pidettiin myös ohjattuja kierroksia. Myös muille yhdistyksille järjestettiin kasveihin ja kasvatukseen liittyvää esittelyä ja ohjelmaa.

Joulukukkamyynti laski edellisestä vuodesta myyntipaikasta riippuen noin 10–25 %. Joulumyyntejä Gardensilla oli opetusvetoisesti Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla. Näiden lisäksi vähittäiskauppaa käytiin Miinantorilla ja Hämeenlinnassa Kauppapaikka Tavastilassa. Kiipula sai runsaasti näkyvyyttä Lidlille toimitetuista jouluistutuksista, jotka Kiipulan opiskelijat istuttivat ja pakkasivat toimitettavaksi.

Gardensin oppimisympäristöä hyödynsivät Kiipulan opiskelijoiden lisäksi monet HAMin, Keudan ja Hyrian puutarhuriopiskelijat. Myös Janakkalan toimipaikassa järjestettävän kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat työskentelivät puutarhalla ja Miinantorilla moninaisissa tehtävissä. Vuonna 2022 Gardensilla yhdyskuntapalveluaan suoritti useampi henkilö.

Kaikkiaan ulkoisen rahoituksen hankkeita oli vuoden mittaan toiminnassa 26. Koska koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä, katsotaan säätiön ja ammattiopiston kehittämistoiminta sekä rahoitukseen liittyvä omavastuuosuus osaksi tätä tehtäväksi antoa.

Toiminnan kannalta ehkä merkittävin hankekokonaisuus olivat työelämäyhteistyötä tukevat hankkeet. Pirkanmaalla hankkeissa oli mukana valtaosa alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksenjärjestäjistä. Ekosysteemiajattelua kehitettiin hanketoiminnalla myös Hämeenlinnan seudulla. Työpaikkaohjaajien koulutusta tehostettiin opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin.

Opiskelijoiden ohjausta on tuettu hanketyöllä usean vuoden ajan. Vuoden 2022 kesäkuussa päättyi useampi Opetushallituksen Oikeus osata -ohjelman hanke. Niillä kehitettiin vaativan erityisen tuen ammatillisen koulutuksen ohjaussuunnitelma sekä varmistettiin aiemmin kuvatun ohjauksen prosessin toimivuutta.

Digitaalisuus eri muodoissaan – välineinä ja sisältöinä – on jo mukana lähes kaikessa toiminnassa. Aiheen lippulaivaprojektina toimi UFO – fyysisvirtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämishanke. Hanke toteutti useita sisäisiä koulutuksia ja sitä esiteltiin suomalaisille ja kansainvälisille kumppaneille monessa tilaisuudessa. Organisaation digiosaamista vahvisti osaltaan myös lähinnä TELMA-koulutuksen avustajille suunnattu digikoulutushanke YDIN. Opetushallituksen KARKKI-hankkeessa Kiipula kehitti kymmenien muiden partnerien kanssa digijärjestelmiä ja niiden yhteensopivuutta.

Kevään aikana koronarajoituksista kärsinyt kansainvälinen liikkuvuustoiminta aloitettiin uudelleen ja syksyllä ensimmäiset opiskelijaryhmät olivat taas maailmalla. Koulutuksen esihenkilötiimi toteutti suunnitelman mukaisen vierailun Hollantiin kesäkuussa. Opintomatkalla tutustuttiin erityisopetuksen käytäntöihin uudesta näkökulmasta. VACCINE-hanke jatkoi hybridipedagogiikan kehittämistyötä.

Johtamisen kehittämisen OSUU-hankkeessa muotoiltiin pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt ja pohdittiin ulkopuolisen asiantuntijan johdolla digipedagogiikan merkitystä ja johtamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen turvin Kiipula jatkoi yhteistyötä vastuumaakuntiensa työllisyyskokeilujen kanssa.

Kiipulan asiantuntijapalvelut toteutetaan osin hanketyönä ja osin itsenäisenä toimintana. Erityisen tuen areena oli Kiipulan hallinnoima Opetushallituksen henkilöstökoulutuksen hanke, joka tarjosi lähinnä yleisille ammatillisille oppilaitoksille tietoa erityisen tuen asioista. Sille haettiin jatkoksi vastaava hanke, kysyntää yleisten oppilaitoksien puolella on paljon. Lisäksi Kiipulan asiantuntijat jakoivat osaamistaan monenlaisissa webinaareissa ja muissa tilaisuuksissa, mm. yhteistyössä Vates-säätiön kanssa.

Taitaja-tapahtuma toteutettiin Porin seudun koulutuksenjärjestäjien yhteistyönä. Semifinaalit järjestettiin tammi–helmikuussa hajautetusti oppilaitoksissa. Kiipulasta niihin osallistui seitsemän kilpailijaa. Loppukilpailuissa ei tällä kertaa mitaleja tullut.

Henkilöstön määrä on vuoden 2022 aikana kasvanut toimintasuunnitelman mukaisesti. Kasvu on pääosin seurausta opiskelijoiden tuen tarpeen lisääntymisestä.

Henkilöstön keski-ikä vuonna 2022 oli 47 vuotta. Vuoden lopussa miesten osuus henkilöstöstä on 21 %, määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli 28 % henkilöstöstä ja osa-aikaisesti 25 % henkilöstöstä. Kiipulasäätiöstä eläkkeelle jäätiin vuonna 2022 keskimäärin 64 vuoden 5 kuukauden iässä. Vuonna 2021 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 62 vuoden 3 kuukauden iässä.

Sairauspoissaolojen määrä on vuoden aikana kokonaisuudessaan hieman kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkät poissaolot ovat vähentyneet ja lyhyet poissaolot ovat lisääntyneet. Vuoden aikana aikaisempaa useammalla on ollut lyhyt sairauspoissaolo, joka näkyy terveysprosentin laskuna. Mielenterveyteen ja tukielimiin liittyvien poissaolojen suhteellinen osuus on vuoden aikana vähentynyt, samalla kun omailmoituspoissaolot sekä hengitystieoireiden osuus on kasvanut. Työterveyshuollon toiminnassa painopisteenä on ollut ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuollon kanssa on kehitetty yhteistyön tapoja työkyvyn seurannassa sekä ohjausryhmätyöskentelyssä.

Vuoden 2022 aikana esihenkilötyötä koskien toteutettiin 360-arviointi, joka edellisen kerran toteutettiin vuonna 2021. Elon työyhteisökyselyn avulla kerättiin tietoa koko organisaation tilanteesta työkyvyn, stressin, sitoutumisen, työyhteisön toimivuuden, esihenkilötyön, osaamisen, uudistumisen ja toimintakyvyn sekä voimavarojen osalta. Syksyllä tehtiin myös ensimmäisen kerran Kiipulan oma pulssikysely, joka toimii koulutusalojen ja tiimien kehittämisen työvälineenä ja antaa tietoa henkilöiden omasta työmielialasta, koulutusalojen/tiimien yhteistyöstä, esihenkilön toiminnasta sekä työnantajamielikuvasta.

Syksyn esihenkilöpäivillä teemoina olivat strategiatyö, esihenkilön rooli ja tehtävät sekä sisäisen motivaation merkitys työhyvinvoinnin vahvistamisessa. Esihenkilöiden osaamisen varmistamiseksi esihenkilöiden käyttöön otettiin vuoden aikana verkkokoulutuspalvelu, jonka avulla esihenkilöt ovat opiskelleet perusasioita työsuhdejuridiikasta sekä myös sitä, miten esihenkilö voi valvoa ja johtaa työtä. Esihenkilöiden rekrytointiprosessia on kehitetty siten, että käyttöön on otettu soveltuvuustestaukset.

Vuoden 2022 alussa alkaen palkanlaskentapalvelut on tuotettu ulkoistetun palveluntarjoajan palveluna ja muutokseen liittyen palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon prosesseja on kehitetty vastaavasti.

Kiipulasäätiössä suurin osa työstä tehdään läsnäolotyönä työpaikoilla. Läsnäolotyön lisäksi organisaatiossa on työtehtäviä, joissa osa työstä voidaan tehdä myös etätyönä. Vuoden alussa otettiin käyttöön uudet etätyökäytännöt. Poikkeuksellisten ja haastavien koronavuosien jälkeen koko henkilöstölle järjestettiin keväällä yhteinen henkilöstöpäivä.

Taloudellisesta näkökulmasta vuotta 2022 leimasi kaksi merkittävää tekijää. Ensin toiminta käynnistyi täydellä teholla koronarajoitusten jälkeen, ja talousnäkymät olivat kauttaaltaan positiiviset. Heti helmikuussa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, mikä inhimillisten kärsimysten lisäksi loi vaikeasti ennustettavan taloudellisen uhkan erityisesti kustannusten nousun myötä. Kaikesta huolimatta varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 M€ ollen 32,9 M€. Tulos oli 3,4 M€ ylijäämäinen.

Koulutuksen toimialalla tuotot olivat 29,9 M€ (edellisenä vuonna 25,9 M€). Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,0 M€. Kasvu tuli valtionosuuksien kasvusta. Koulutuksen kulut olivat 26,3 M€ (23,7 M€). Henkilöstökulut 18,7 M€ oli suurin yksittäinen kuluerä. Tilikauden ylijäämä oli 3,7 M€ (2,3 M€).

Yritys- ja majoituspalveluissa tilikauden tuotot olivat 608 t€, jotka ylittivät budjetoidut tuotot sekä edellisen vuodet tuotot selvästi. Kulujen pienen kasvun vuoksi tulos oli edelleen alijäämäinen 32 t€ ( -120 t€).

Kiipula Gardensin tuotot olivat 868 t€ (843 t€). Tuotot ylittivät sekä budjetoidun että edellisvuoden tuotot. Yleinen hintatason nousu näkyi kustannusten kasvuna. Tulos painui 280 t€ alijäämäiseksi (-110 t€). Gardensilla sekä puutarhan että kahvilan toiminta oli alijäämäistä.

Kuntouttavien ja valmentavien palvelujen tuotot kasvoivat edelleen ja olivat 1,0 M€ (775 t€). Ne ylittivät myös budjetin. Tilikauden ylijäämä 188 t€ (187 t€) pysyi ennallaan.

Säätiön muut toiminnot, hallinto ja tukipalvelut palasivat varsinaisen toiminnan osalta vuoden 2020 tasolle. Tuotot olivat 401 t€ (504 t€) ja sisäinen laskutus 1,5 M€ (1,4 M€). Kiipulasäätiö-konsernin varsinaisen toiminnan tuotot olivat 33,4 milj. euroa, varsinaisen toiminnan kulut 30,0 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 3,4 milj. euroa.

Varallisuuden hoito, rahoitus ja investoinnit

Vuosi 2022 oli sijoitusmarkkinoilla haastava. Odotukset talouden kasvusta sekä maltillisesta kurssien ja korkojen noususta vaihtuivat hetkessä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. EU:n ja Yhdysvaltojen massiiviset finanssi- ja kauppapakotteet Venäjää kohtaan johtivat erityisesti energialähtöiseen inflaatioon ja pörssikurssien laskuun. Inflaatiota torjuakseen keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan säännöllisesti. Vuoden lopulla Helsingin pörssin yleisindeksi oli 16 % miinuksella vuoden alkuun verrattuna. Edellisellä tilikaudella 2021 tehtiin sijoitustoiminnan järjestelyjä ja kotiutettiin sijoituksia hetkellisesti, minkä vuoksi silloin kirjattiin lähes miljoonan euron myyntivoitot. Tilikaudella 2022 sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat normaalimmalla tasolla 166 t€, mikä kuvastaa myös säätiön linjaa kasvattaa sijoituspääomaa tulosvaikutuksen sijaan. Tilikauden lopussa sijoitusten kirjanpitoarvo oli 7,5 M€ euroa. Noteerattujen sijoitusten kirjanpitoarvo oli 6,7 M€ ja markkina-arvo 7,4 M€.

Säätiön omavaraisuus oli 75,3 (80,1) ja maksuvalmius 1,9 (1,7). Molemmat tunnusluvut olivat edelleen erinomaisella tasolla. Omavaraisuus laski hieman lainanoton vuoksi, mutta samalla lainanotto mahdollisti maksuvalmiuden säilymisen riittävällä tasolla epävakaassa kustannusympäristössä.

Kiipulasäätiö oli antanut tytäryhtiölleen Avire Oy:lle vuosina 2017–2020 pääomalainaa yhteensä 2,4 M€. Tilikaudella 2022 säätiö antoi hallituksensa päätöksellä kyseisen pääomalainan kokonaan anteeksi, sillä sen katsottiin olevan hyödyllistä sekä Kiipulasäätiölle että Avire Oy:lle muun muassa toiminnan, palvelutarjonnan suuntaamisen ja kehittämisen kannalta. Säätiön tuloksessa pääomalaina oli alaskirjattu aiempina vuosina eikä asiasta enää koitunut tulosvaikutusta.

Päättyneen tilikauden merkittävin investointi oli Lahdessa kesällä 2022 aloitettu ja kesällä 2023 valmistuva asuntola- ja koulurakennuksen peruskorjaushanke, jota varten säätiö otti lainaa 2,0 M€. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5–6 M€. Lisäksi Janakkalan toimipaikassa peruskorjattiin Asuntola Tähkälää 363 000 eurolla ja rakennettiin Aktiviteettipuisto 365 000 eurolla. Janakkalan alueen tiivistämistä ja rakennuskannan karsimista jatkettiin poistamalla rakennuskannasta viisi opiskelijakäytössä ollutta peruskorjausta vaativaa rakennuskokonaisuutta Kuuselan ja Männistöjen alueella. Rakennuskannan karsimisesta huolimatta näköpiirissä on poistojen kasvaminen, sillä isot peruskorjaushankkeet lisäävät poistettavan käyttöomaisuuden määrää. Vuoden 2022 ylijäämä luo tarvittavaa taloudellista puskuria tätä varten.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2023 näkymät

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen toiminta- ja turvallisuusympäristöä. Kiipulassa sodan vaikutukset ovat näkyneet inflaation myötä erityisesti energian kustannuksissa. Talven aikana tehtiin toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tuoreimpien arvioiden mukaan energian hintapiikki olisi jo takana ja näkymä suhteellisen vakaa. 

Ammattiopiston johtokunta

• Rajakangas Ulla-Maija, toimitusjohtaja (puheenjohtaja)
  • Järvenselkä Jaana, asiakkuusjohtaja
• Liukkala Titta, maatalousyrittäjä
  • Koskinen Kari, maatalousyrittäjä
• Sumanen Tellervo, myyntipäällikkö
  • Hurme Juha, logistiikkajohtaja
• Nyqvist Nina
  • Karinkanta Anne
• Seppälä Anne K, opettaja
  • Saari Olli, opettaja
• Toivola Eeva, psykologi, (varapuheenjohtaja)
  • Kartano Tiina, kuntoutusasiantuntija, sairaanhoitaja
• Nieminen Juuso, opiskelija (kevät -22 saakka) / Tuomola Aleksi (syksy -22 alkaen)
  • Tuomola Aleksi (kevät -22 saakka) / Lohela Aaro-Veikka (syksy -22 alkaen)
• Vuorinen Terhi, opiskelija (kevät -22 saakka) / Vartiainen Mea (syksy -22 alkaen)
  • Nurkki Joakim

Rehtori Jukka Kujala toimi johtokunnan esittelijänä ja sihteerinä.