Osuvat Taidot -podcastin litterointi

Tervetuloa kuuntelemaan Kiipulan ammattiopiston podcstia. Olemme ammatillisen erityisopetuksen järjestäjä. Kiipula, rohkeasti erilainen.

Kirsi Ek: Tänään puhutaan Osuvat Taidot -hankkeesta, jossa kehitetään osaamismerkkejä valtakunnallisesti ESR-rahoituksella. Minä olen Kirsi Ek ja hanketta on tullut esittelemään meille Koiviston Taru. Tervetuloa.

Taru Koivisto: Kiitoksia.

Kirsi: Aloitetaanpa vaikka ihan siitä, että mikä on osaamismerkki?

Taru: Osaamismerkki on sellainen digitaalinen kuvake, joka kertoo jostain tietystä osaamisesta. Sellaisen voi hankkia, kun osoittaa osaamistaan, jota on saanut esim. työssä ja harrastuksissa.

Kirsi: Mitä tällainen osaaminen sitten ihan konkreettisesti voi olla?

Taru: Sehän voi olla eri tavoilla hankittua osaamista esim. tietoon, erilaiseen taitoon tai pätevyyteen liittyen. Sinulla se voisi olla vaikka hankeosaamista ja meidän opiskelijoilla esimerkiksi työnhakuun liittyvää osaamista.

Kirsi: Onko tämä osaamismerkkijuttu Suomessa ihan uusi juttu?

Taru: Ihan uudesta asiasta ei voi puhua, koska Suomessa merkkejä on myönnetty jo vuodesta 2013 alkaen. Tälläkin hetkellä erilaisia osaamismerkkejä on olemassa jo yli 3500.

Kirsi: Miten Osuvat Taidot -hankkeessa kehitetään näitä osaamismerkkejä?

Taru: Hankkeen tavoitteena on kehittää osaamismerkkejä digitaitoihin liittyen ja näitä merkkejä testataan ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön opiskelijoiden kanssa. Lisäksi hankeen aikana koulutetaan opettajia käyttämään näitä osaamismerkkejä.

Kirsi: Mainitsit sanan digitaidot. Minkälaisista digitaidoista puhutaan?

Taru: Puhumme sellaisista digitaidoista, joita tänä päivänä vaaditaan vähän kaikkialla esim. tietokoneen ja puhelimen käyttö, asiointi eri palveluissa mm. pankki/Kela sekä kaikenlainen turvallinen toiminta netissä ja tietenkin somessa.

Kirsi: Tällaisia digitaitoja me jokaikinen tarvitaan, kun palvelu on alkanut menemään niin paljon sinne nettiin. Kenelle nämä Osuvat taidot -hankkeen osaamismerkit on suunnattu?

Taru: Kunhan osaamismerkit valmistuu hankkeen loppuun mennessä syksyllä 2021, niin sen jälkeen niitä voi suorittaa kuka tahansa.

Kirsi: Minäkin voin suorittaa merkkejä ja osoittaa digiosaamistani. Mistä minä voin näitä osaamismerkkejä hakea?

Taru: Open Badge Factory -järjestelmässä voit täyttää osaamismerkkihakemuksen ja hakemuksessa osoitat osaamisesi siellä olevilla tehtävillä. Sinne täydennetään ne omat vastaukset.

Kirsi: Kuka sen merkin sitten voi myöntää?

Taru: Merkkejä voi myöntää hankkeen aikana koulutetut opettajat ja organisaatiot.

Kirsi: Open Badge Factoryn kautta minäkin sitten voin osoittaa osaamiseni, saada merkin itselleni. Oliko se niin, että Open Badge Passporttiin minä sitten kerään niitä merkkejä?

Taru: Joo, sinne henkilökohtaiseen Passporttiin.

Kirsi: Kun mulla sitten on niitä osaamismerkkejä, niin mihin voin niitä oikein hyödyntää?

Taru: Voit jakaa merkit esim. LinkedIniin tai työhakemusten liitteeksi.

Kirsi: Mitä sitten, jos digiosaamista ei vielä ole tarpeeksi, että voisi saada sen osaamismerkin?

Taru: Hankkeessa kootaan Toiminta digitaalisessa ympäristössä, TDY-kurssimateriaalia verkkoon, ja sen avulla sinä voit harjoitella ja testata omaa digiosaamistaan ennen kuin menet hakemaan osaamismerkkiä.

Kirsi: Voinko siellä kurssilla jotenkin sitten seurata miten osaaminen kehittyy?

Taru: Se on ihan mielenkiintoista. Kurssilla on käytössä oppimisanalytiikkaa ja sinä näet siellä onko joku tehtävä vielä tekemättä. Se on ihan mielenkiintoinen seuranta.

Kirsi: Olemme puhuneet yleensä osaamismerkeistä ja sitten Osuvat taidot -hankkeen kehittämisen alla olevista digitaalisten taitojen osaamismerkeistä ja niiden hakemisesta sieltä Open Badge Factorystä ja äsken vielä vähän kurssimateriaalista. Onko tätä osaamismerkkijärjestelmää kehittämässä iso hankeverkosto?

Taru: Joo, meitä on kyllä tosi iso verkosto. Oulun ammattikorkeakoulu hallinnoi hanketta ja toisena ammattikorkeakouluna hankkeessa on mukana HAMK Hämeenlinnasta. Kiipulan lisäksi ammatillisen koulutuksen toimijoita on mukana OSAO, Luksia, Salpaus, SEDU ja Omnia. Ja sitten vielä oppilaitosten lisäksi mukana on vapaan sivistystyön puolelta eOppimiskeskus, Tieke ja Sivis. Ja vahva taustatekijä on Opetushallitus.

Kirsi: Teitä on kyllä tosi iso joukko tekemässä hanketta. Mikä on Kiipulan tehtävä tässä joukossa?

Taru: Meidän tehtävä on tuoda saavutettavuuden ja erityisopetuksen näkökulmaa hankkeeseen sekä testata osaamismerkkejä meidän opiskelijoiden kanssa.

Kirsi: Onpa hienoa, että opiskelijat pääsevät mukaan hankeen toimintaan. Lopuksi minä vielä kysyn, että missä me voimme seurata hankkeen toimintaa?

Taru: Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin Tieken hankesivujen kautta sekä seuraamalla Osuvat Taidot -hanketta Facebookissa ja Twitterissä. Instagramista löytyy #osuvattaidot.

Kirsi: Tämä on kyllä mielenkiintoisen kuuloinen hanke. Minä pistän ainakin seurantaan tuon Twitterin ja Facebookin. Me Jäämme nyt odottamaan lisää kuulumisia Osuvat Taidot -hankkeesta ja ruvetaan suorittamaan niitä osaamismerkkejä vuoden 2021 lopussa. Kiitos Taru, että tulit kertomaan meille osaamismerkeistä.

Taru: Kiitoksia.

Kiitos, että viihdyit kanssamme. Tervetuloa taas uudelleen.

Tervetuloa kuuntelemaan Kiipulan ammattiopiston podcstia. Olemme ammatillisen erityisopetuksen järjestäjä. Kiipula, rohkeasti erilainen.

Kirsi Ek: Tänään jatketaan keskustelua Osuvat Taidot –hankkeesta, jossa kehitetään digitaitojen osaamismerkkejä valtakunnallisesti aikuisille, joilla on heikot perustaidot. Minä olen Kirsi Ek ja minun kanssa on täällä juttelemassa Taru Koivisto. Tervetuloa.

Taru Koivisto: Kiitoksia.

Kirsi: Viimeksi me käytiin läpi Osuvat taidot – hanketta yleisesti. Tänään olisi tarkoitus keskustella tarkemmin siitä, millaisia tässä hankkeessa ensimmäisenä kehitetyt osaamismerkit on. Kerrataanpa vielä alkuun mihin kokonaisuuteen näitä osaamismerkkejä tässä hankkeessa laaditaan?

Taru: Tämän hankkeen osaamismerkit kehitetään digitaitojen ympärille. Tämä on sellainen kymmenen merkin kokonaisuus, joka koostuu siis useammasta eri teemasta, viidestä taitotasosta eli perusosaajasta luovaan ongelmanratkaisijaan. Tavoitteena on, että näillä osaamismerkeillä voidaan siis tunnistaa ja tunnustaa digiosaamista koulujärjestelmän ulkopuolellakin ja samalla niillä voi kertoa omasta digiosaamisesta ja sen tasosta muille.

Kirsi: Tänään me sovittiin, että puhutaan ensimmäisestä, Perusosaajan merkistä, johon sisältyy neljä kokonaisuutta.

Taru: Osaamismerkeissähän puhutaan yksittäisistä osaamismerkeistä ja metamerkeistä. Tällaisen metamerkin voi saada, kun on suorittanut tietyn taitotason kaikki merkit.

Kirsi: Ja tämä perusosaaja on siis tällainen metamerkki.

Taru: Kyllä.

Kirsi: Käydäänpä sitten lyhyesti läpi mitä ensimmäisen osaamismerkin taitotasoihin sisältyy ja minkälaisia ne kokonaisuudet ovat. Aloitetaanko ensimmäisestä?

Taru: Ensimmäisessä kokonaisuudessa tulee tunnistaa ja käyttää yleisimpiä digitaalisia laitteita kuten tietokonetta ja puhelinta. Lisäksi pitää osata tarkistaa mihin verkkoon on liittynyt ja valita käyttötarkoitukseen sopiva laite. Itse merkkihakemuksessa pitää tietää minkä nimiseen verkkoon oma laite on liitetty. Siellä voidaan kysyä, miksi jokin laite on vaikka tiettyyn käyttöön parempi kuin toinen.

Kirsi: Lähdetään siis liikkeelle ihan perusasioista. Tästä ensimmäisestä kokonaisuudesta saa siis oikeasti yhden osaamismerkin. Miten sitten seuraava kokonaisuus?

Taru: No sitten siinä toisessa kokonaisuudessa pitää osata etsiä tietoa esim. tekstiä, kuvia, videoita ja arvioida niiden luotettavuutta ja tietenkin huomioida tekijän oikeuksiin liittyvät asiat. Tässä merkkihakemuksessa pitää osata etsiä tietoa netistä, tuoda jonkun luotettavan ja sallitun lähteen linkki hakemukseen.

Kirsi: Liittykö perusosaajan taitoihin enemmänkin turvallisuuden huomioimista?

Taru: Kyllä, koska kolmannessa kokonaisuudessa keskitytään virustorjunnan ja haittaohjelmien vaikutusten ymmärtämiseen. Ja toinen tärkeä asia on oppia suojaamaan henkilökohtaisia tietoja ja yksityisyyttä. Tässä hakemuksessa on vähän erilaisia tehtäviä, kun on monivalintatehtäviä, mutta siellä kysytään mm. salasanan laatimiseen liittyviä tärkeistä asioista, sähköpostin riskeistä ja omien tietojen jakamisesta netissä.

Kirsi: Hienoa, että nettiturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Tänä päivänä kuitenkin pitää paljon asioida netissä, onko tätä vielä erikseen huomioitu?

Taru: Neljännessä kokonaisuudessa keskitytään sähköisiin asiointipalveluihin kuten kelan ja verotoimiston sivuilla asiointiin. Toki työelämänkin tarpeita on näissä osaamismerkeissä huomioitu ja tässä kokonaisuudessa harjoitellaan sähköpostin asiallista käyttöä ja netikettiä. Sitten viimeinen merkkihakemus, niin siellä on osattava vahvan tunnistautumisen periaatteet.

Kirsi: Ja sitten kun hallitsee neljä kokonaisuutta, laitteiden käytön ja hallinnan, turvallisen toiminnan, tiedonhaun ja arvioinnin ja sitten vielä viestinnän ja asioinnin, sitten saa sen Perusosaaja-koontimerkin eli metamerkin.

Taru: Joo.

Kirsi: Oliko se niin, että ammatillisessa koulutuksessa tämä metamerkki vastaa tyydyttävää osaamisen tasoa?

Taru: Kyllä ja merkin saanut henkilö voi tällä tavoin osittaa osaavansa asian.

Taru: Perusosaajan merkissä vielä sitten sisältöjen harjoitteluun tarkoitettu kurssimateriaali pilotoidaan tämän kevään aikana hankkeessa mukana olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa, kuten meillä Kiipulassa.

Kirsi: Kuinka meillä täällä Kiipulassa pilotoinnit ovat käynnistyneet?

Taru: Meillä Kiipulassa pilotoinnit saatiin huhtikuussa tehtyä. Opiskelijat tykkäsivät kurssimateriaalista, koska siellä oli paljon lyhyitä videoita eri aiheista ja erilaisia testejä, joilla pystyi harjoittamaan omaa osaamista. Itse merkkihakemus koettiin selkeänä, mutta erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kaipaavat ohjausta sen täyttämisessä.

Kirsi: Onnistuiko tämä kaikki tässä tämän kevään etäopetustilanteessa hyvin?

Taru: Varsinkin tässä tilanteessa, kun opiskelijat todellakin ovat siellä kotona etäopetuksessa, niin tällainen tuen tarve korostuu. Meillä on ollut kyllä käytössä videoyhteys opiskelijoihin ja heillä on ollut mahdollisuus saada ohjausta opiskelun eri vaiheissa. Olemme saaneet hyvää palautetta tästä.

Kirsi: Kuinka jatketaan tästä eteenpäin?

Taru: Syksyllä sitten jatketaan muiden merkkien pilotointia valmentavan koulutuksen lisäksi perustutkintokoulutuksen ryhmillä.

Kirsi: Tässä jaksossa me siis käsiteltiin Osuvat taidot -hankkeen ensimmäisen kehitetyn, Perusosaaja-osaamismerkin sisältöjä ja Kiipulan pilotoinnin fiiliksiä. Seuraavassa jaksossa me sitten keskustellaan Tarun kanssa muiden merkkien eli Tekijä-merkin, Yhteistyöskentelijän, Hyötykäyttäjän ja Luovan ongelmanratkaisijan merkeistä ja niiden sisällöistä. Syksyllä sitten puhutaan vielä lisää pilottien kokemuksista. Kiitos Taru, kun olit mukana ja tervetuloa juttelemaan seuraavaan jaksoon.

Taru: Kyllä, kiitoksia sinulle.

Kiitos, että viihdyit kanssamme. Tervetuloa taas uudelleen.

Tervetuloa kuuntelemaan Kiipulan ammattiopiston podcstia. Olemme ammatillisen erityisopetuksen järjestäjä. Kiipula, rohkeasti erilainen.

Kirsi Ek: Tervetuloa kolmannen Osuvat Taidot –hankkeen podcastin pariin. Osuvat taidot hankkeessa kehitetään digitaitojen osaamismerkkejä valtakunnallisesti aikuisille, joilla on heikot perustaidot. Minä olen Kirsi Ek ja minun kanssa on täällä juttelemassa jälleen Taru Koivisto. Tervetuloa.

Taru Koivisto: Kiitos

Kirsi: Viimeksi me käytiin läpi Osuvat taidot -hankkeen ensimmäistä metamerkkiä, johon sisältyi neljä eri aihealuetta.

Taru: Tosiaan viimeksi puhuttiin, että ensimmäisessä metamerkissä keskitytään Perusosaajan taitoihin. Nämä tehtävät keskittyvät laitteiden käyttöön ja hallintaan ja turvalliseen toimintaa. Lisäksi merkkihakemuksissa osoitettaan osaamista tiedonhaussa, arvioinnissa sekä viestinnässä ja asioinnissa.

Kirsi: Tänään meidän olisi tarkoitus keskustella muiden kehitettävien osaamismerkkien sisällöistä. Perusosaaja-merkin jälkeen lähdetään laajentamaan osaamista kohti toista metamerkkiä, joka on nimeltään Tekijä.

Taru: Tämän merkin saaja osaa valita ja käyttää opiskelu- ja työtehtävissä soveltuvia yleisimpiä toimistosovelluksia. Lisäksi merkin saaja osaa hyödyntää, tuottaa ja jakaa digitaalista sisältöä noudattaen tekijänoikeuksia.

Kirsi: Mitä tämän Tekijä-metamerkin saadakseen pitää tehdä?

Taru: Tekijä-metamerkki koostuu kahdesta yksittäisestä merkistä. Ensimmäinen merkki on nimeltään Sovellusten käyttö ja hallinta. Tässä merkissä saajalta vaaditaan erilaisten toimistosovellusten, kuten tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan osaamista. Näissä tehtävissä voisi olla eri tiedostomuotojen tunnistamista, liitetiedostojen lähettämiseen liittyviä asioita ja vaikka tietojen siirtämistä laitteista toiselle. Kaikkia näitä taitoja tosissaankin tarvitaan, kun mietitään työelämää ja miksei ihan arkeakin.

Kirsi: Sovellusten käyttö ja hallinta -merkki tukee siis hyvin opiskelijoiden työelämäosaamista. Sanoit, että kokonaisuuteen sisältyy kaksi merkkiä, millainen se toinen on?

Taru: Toinen merkki on sitten nimeltään Sisältöjen tuottaminen ja tekijänoikeudet. Tässä merkissä keskitytään digitaalisten sisältöjen käyttämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. Tietenkin tekijänoikeudet huomioiden. Merkin saaja osaa esimerkiksi tunnistaa luotettavat lähteet ja luoda semmoisia esityksen, johon on liittänyt vaikkapa kuvia.

Kirsi: Kun nämä kaksi merkkiä on sitten saatu, on ansainnut Tekijä-metamerkin. Tämä vastaa ammatillisessa koulutuksessa tyydyttävää tasoa kuten ensimmäinen Perusosaaja-metamerkkikin. Kolmas metamerkki on sitten nimeltään Yhteistyöskentelijä. Mitä tämän merkin saajan tulee osata?

Taru: Tämän merkin saaja osaa käyttää digitaalisia työkaluja yhteistyössä sekä tiedon tallentamisessa ja jakamisessa. Merkin saaja osaa myös hallita ja suojata digitaalista identiteettiään, kun toimii netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Kirsi: Tämä kolmas metamerkki sisältää myös kaksi erillistä merkkiä. Toinen näistä merkeistä on nimeltään digitaalinen minä. Mitä sen saadakseen pitää osata?

Taru: Merkin saajan pitää osata tunnistaa digitaaliseen jalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä. Meiltä kaikilta jää jälkiä verkkoon, kun tykkäämme, kommentoimme ja lataamme kuvia. Netissä olevat yksittäiset jäljet ovat pieniä ja hajallaan, mutta kun niitä yhdistellään, niin meistä muodostuu kokonainen kuva, niin sanottu digijalanjälki. Tässä merkissä saajan on osattava lisäksi erottaa henkilökohtaisen ja ammatillisen roolin merkitys sosiaalisessa mediassa.

Kirsi: Meidän kaikkien on syytä ymmärtää omaa toimintaa ja siitä verkkoon jäävää dataa. Hyvä, että tähän kiinnitetään huomiota osaamismerkeissä. Yhteistyöskentelijä-metamerkissä on myös toinen erillinen merkki, yhteistyö. Millaisia sisältöjä siinä on?

Taru: Nimensä mukaan merkin saajan pitää osata käyttää digitaalisia työkaluja yhteistyöhön. Pitää osata esimerkiksi tuottaa ja tallentaa sekä jakaa digitaalista sisältöä muille käyttäjille eri muodoissa.

Kirsi: Saatuaan nämä kaksi merkkiä eli Digitaalinen minä ja Yhteistyö, on merkin suorittaja saavuttanut kolmannen metamerkin eli Yhteistyöskentelijä-merkin. Ja tämä metamerkki vastaa ammatillisessa koulutuksessa jo arvosanaa hyvä.

Taru: Juurikin näin.

Kirsi: Samalla tasolla jatketaan sitten neljänteen merkkiin, joka on Hyötykäyttäjä. Millainen merkki tämä on?

Taru: Tämä merkki keskittyy tunnistamaan digihyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja samalla myös edistämään merkin hakijan omaa digihyvinvointia. Hyötykäyttäjä osaa hyödyntää erilaisia hyvinvointi- ja ajankäytönhallinnan sovelluksia omassa työssään. Hän osaa esimerkiksi käyttää monipuolisesti sähköistä kalenteria. Hänellä voi olla käytössään erilaisia välineitä ja sovelluksia, joilla seuraa omaa hyvinvointiaan esim. liikunnan ja unen osalta.

Kirsi: Nyt meillä on jo neljä tasoa suoritettuna. Merkkikokonaisuuden viimeinen metamerkki on nimeltään Kehittäjä. Ja tämä onkin sitten jo ammatillisessa koulutuksessa kiitettävän tason osaamista osoittava merkki. Kerropa vielä tästä merkistä tarkemmin.

Taru: Kehittäjä-merkin saaja on tosiaan jo niin taitava, että osaa tunnistaa ja ratkaista teknisiä haasteita käyttäessään digitaalisia laitteita ja ympäristöjä. Hän osaa käyttää digitaalista teknologiaa luovasti niin yksilöllisten kuin yhteisöllistenkin ratkaisuiden tuottamiseen. Merkin saajalla on hyvät taidot ongelmanratkaisussa.

Kirsi: Nyt olemme käyneet läpi koko kymmenen osaamismerkin kokonaisuus, siihen liittyvät merkit ja osaamisvaatimukset sekä puhuttu viidestä metamerkkistä, jotka siis ovat Perusosaaja, Tekijä, Yhteistyöskentelijä, Hyötykäyttäjä ja Kehittäjä.

Taru: Näillä merkeillä voidaan tulevaisuudessa, kun Osuvat taidot -hanke päättyy, niin osoittaa ja tunnistaa digiosaamista. Osaamismerkkien taitotasot on sidottu ammatillisen koulutuksen arvosteluasteikkoon, jotta niiden kautta voidaan tunnustaa osaaminen, jos merkit on suoritettu koulujärjestelmän ulkopuolella.

Kirsi: Kerro Taru vielä, miksi suosittelisit näiden osaamismerkkien suorittamista ja missä näitä merkkejä voi hyödyntää?

Taru: Näiden merkkien kautta kenen tahansa on mahdollista osoittaa omat tietotekniikan taidot muuallakin kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Merkkejä voi hyödyntää työpaikoilla ja yhdistyksissä tai melkein missä vaan. Osaamismerkki on kaikille yhdenmukainen ja se on sellainen läpinäkyvä ja tasa-arvoinen tapa kertoa omasta digiosaamisestaan. Ja kun on saanut merkkejä, niin jokainen voi jakaa niitä haluamallaan tavalla esim. työhakemuksissa tai CV:ssä tai vaikka sosiaalisessa mediassa. Itse olen jakanut merkkini julkisina LinkedInissä.

Kirsi: Hyvä kuulla, että merkkejä voi hyödyntää opintojen ulkopuolellakin. Nyt meidän kannattaa seurata digitaitomerkkien kehittämistä Osuvat taidot -hankkeen sometileillä ja nettisivuilla.

Kiitos Taru, kun olit kertomassa Osuvat taidot -hankkeessa kehitteillä olevien osaamismerkkien sisällöistä.

Taru: Kiitos.

Kirsi: Me jatketaan Tarun kanssa syksyllä podcastien tekemistä. Silloin kerrotaan tarkemmin Osuvat taidot -hankkeessa kehitteillä olevasta kurssimateriaalista ja merkkien pilottikokeiluista. Nyt me toivotetaan hyvää kesää 2020 kaikille Osuvat taidot -podcastien kuulijoille.

Kiitos, että viihdyit kanssamme. Tervetuloa taas uudelleen.

Tervetuloa kuuntelemaan Kiipulan ammattiopiston podcstia. Olemme ammatillisen erityisopetuksen järjestäjä. Kiipula, rohkeasti erilainen.

Kirsi Ek: Tervetuloa neljännen Osuvat Taidot –hankkeen podcastin pariin. Osuvat taidot hankkeessa kehitetään digitaitojen osaamismerkkejä valtakunnallisesti aikuisille, joilla on heikot perustaidot. Minä olen Kirsi Ek ja minun kanssa on täällä jälleen juttelemassa Taru Koivisto. Tervetuloa.

Taru Koivisto: Kiitos Kirsi. Mukavaa olla täällä.

Kirsi: Keväällähän me tavattiin viimeksi ja keskusteltiin Osuvat taidot -hankkeessa kehitteillä olevien osaamismerkkien sisällöistä.

Taru: Tosiaan, viimeksi me puhuttiin koko kymmenen merkin ja viiden metamerkin kokonaisuudesta ja niiden tosi monipuolisista sisällöistä. Mikäs aihe meillä tänään on?

Kirsi: Tänään olisi tarkoitus keskustella Osuvat taidot -hankkeessa kehitteillä olevasta kurssimateriaalista. Aloitetaan vaikka siitä, että mikä tämä kurssi oikein on?

Taru: Hankkeessa on luotu kurssimateriaalia tähän Toiminta digitaalisessa ympäristössä, TDY-kurssille. Tämä kurssimateriaali etenee yksinkertaisemmasta haasteellisempaan, tyydyttävän tasosta noustaan kiitettävän tasoisiin tehtäviin.

Kirsi: Minkä tyyppisiä tehtäviä kurssimateriaalista löytyy? Kerro vähän esimerkkejä.

Taru: Ensimmäisen tason materiaaleissa keskitytään ihan perusasioihin. Tehtävissä opiskellaan laitteiden käyttöä, harjoitellaan ihan johtojen liittämistä ja eri lisälaitteiden yhdistämistä tietokoneeseen. Lisäksi pohditaan millaisiin työ- ja opiskelutehtäviin eri laitteet soveltuvat parhaiten. Hankkeessa on tehty lyhyitä videoita ensimmäisten osaamismerkkien aihealueille, joten saavutettavuus on huomioitu kaikille käyttäjille sopivaksi.

Kirsi: Mä muuten näinkin niitä videoita, niitä on meidän kaikkien kiva katsoa ja ne on kyllä ihan huippuja oppimisen tukemisessa. Eikös ekalla tasolla ollut useampikin merkki?

Taru: Joo kyllä vain, niitä on neljä merkkiä.

Kirsi: Minkälaisia harjoituksia seuraavan merkin kurssimateriaalissa on?

Taru: Toisen merkin kurssimateriaalissa keskitytään sitten tiedonhakuun internetissä ja tekijänoikeuksiin. On aika yllättävää kuinka me kuvitellaan, että kaikki osaa hakea tietoa netistä. Totuus kuitenkin on, että edelleen pitää harjoitella luotettavan tiedon etsimistä ja löytää sellaiset oikeat hakukanavat.

Kirsi: Ai meinaatko, ettei pelkkä google-haku riitä?

Taru: Ei todellakaan. Onhan meillä olemassa muitakin hakukanavia, joita on hyvä opetella käyttämään. Tarvitsee osata käyttää myös esim. tiedonhakusuodatusta, jolla voi täsmentää omaa hakua ja löytää varmemmin oikeaa tietoa.

Kirsi: No mitenkäs harjoittelussa huomioidaan nämä tälläkin hetkellä päivänpolttavat tietosuoja-asiat?

Taru: Kurssilla opiskellaan monenlaisia tapoja suojata laitteita. Tässä kolmannen merkin materiaalissa käydään tarkastelemassa omien puhelimien ja tietokoneiden suojaamista ja säädetään niiden asetuksia tietoturvan näkökulmasta paremmiksi. Halutessaan voi ottaa käyttöön sormenjälki- ja kasvotunnistuksen sekä opetellaan luomaan vahvoja salasanoja tai salasanalauseita eri palveluihin.

Kirsi: Tietoturvan harjoittelu on tosi tärkeää. Onko kurssilla vielä muita harjoituksia tietoturvaan liittyen?

Taru: Joo, me harjoitellaan kyllä minkälaisissa verkoissa on turvallista toimia. Sitten puhutaan nettihuijauksista, jotka ovat, ikävä kyllä, tänä päivänä tosi yleisiä ja voi osua kenen kohdalle tahansa.

Kirsi: No harjoitellaanko kurssilla julkisissa palveluissa asiointia? Tarkoitan esim. Kelan, kirjaston tai verohallinnon sähköisiä palveluita.

Taru: Ensimmäisen tason viimeisen merkin kurssimateriaalissa harjoitellaan netikettiä, asiointeja eri palveluissa ja opiskellaan vahvaa tunnistautumista. Tässä materiaalissa käydään läpi mm. Suomi.fi -verkkopalvelua, josta löytyy tietoja eri elämäntilanteisiin ja monien viranomaisten kanssa toimimiseen. Samalla kurssilla harjoitellaan myös asiallisen sähköpostin kirjoittamista ja käyttöä.

Kirsi: Tässä taisikin olla ensimmäisen tason sisältö. Minkälaisia harjoituksia toisella tasolla on?

Taru: Täällä harjoitukset keskittyvät eri toimistosovellusten harjoitteluun eli otetaan haltuun tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja diaesityksen perusteita sekä harjoitellaan vielä kuvien liittämistä näihin sovelluksiin.

Kirsi: Tämä on juuri sitä perustaitoa mitä työelämässäkin nykyään tarvitaan, etenkin näinä päivinä kun Korona on ajanut niin monet etätyöhön. Harjoitellaanko kurssilla luotettavien ja aitojen lähteiden tunnistamista?

Taru: Kyllä, me harjoitellaan luotettavien sivustojen ja erilaisten valeuutisten ja kyberrikollisen toiminnan tunnistamista. Tehtävissä harjoitellaan miten voit tunnistaa onko uutinen tai verkkosivu luotettava ja onko sivun salaus kunnossa? Tai miksi virustorjuntaohjelmistoja kannattaa käyttää ja päivittää säännöllisesti.

Kirsi: Nämä toisen tason harjoitukset syventävät hyvin opiskelijoiden osaamista ensimmäisen tason jälkeen. Tasolla kolme puhutaan digitaalisesta minästä ja digitaalisesta jalanjäljestä. Millaisilla harjoituksilla näitä käsitellään kurssimateriaalissa?

Taru: Harjoituksissa opetellaan mitä tietoja netissä meistä kerätään ja mihin niitä käytetään, mitä linkkejä klikkaat, niin kaikista jää jälki. Harjoitellaan myös sitä miten voit itse hallita ja suojata omaa digitaalista identiteettiäsi tai miten voit rajoittaa mainoksien näkyvyyttä omissa some-kanavissa. Sitten mukana on vielä yksi aihe, jossa opiskellaan tunnistamaan yksityisyyden ja julkisuuden rajat somessa. Aika tärkeitä aiheita meille kaikille.

Kirsi: Todellakin. Muistanko oikein, että kolmannella tasolla harjoitellaan myös erilaisten digivälineiden käyttöä yhteistyössä?

Taru: Joo, tämähän on jo tullut tutuksi etäopiskelujenkin aikana. Pilvitallennuksen käyttöä on harjoiteltu monissa eri tehtävissä jo aiemmin, mutta tässä materiaalissa syvennetään vielä omaa osaamista. Esimerkiksi työnhaussa on tullut uudeksi tavaksi osoittaa omaa osaamistaan videon välityksellä. Tässä yhteydessä voidaan harjoitella videoiden editointia ja pilvitallennustilan käyttöä.

Kirsi: Kun on päässyt kurssilla ja harjoituksissa tänne saakka, niin digitaidot ovat kyllä ehtineet kehittyä jo valtavasti. Taitojen pitäisi nyt olla jo hyvällä tasolla. Meillä on edelleen kuitenkin kurssilla vielä tehtäviä parille tasolle. Mihin keskitytään tason neljä harjoituksissa?

Taru: Näissä keskitytään tunnistaan omaa digihyvinvointia. Pohditaan median käyttöä ja sen vaikutusta omaan ja läheisten hyvinvointiin. Samalla harjoitellaan omaa tasapainoista digiarkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Kirsi: Tämä on todella tärkeää, jotta voidaan välttää erilaisia digiriippuvuuksia ja opiskelijat osaavat tunnistaa median käytön vaikutuksen omaan elämäänsä. Kurssilla on vielä yksi eli viides taso. Minkälaisia asioita viimeisellä tasolla harjoitellaan?

Taru: Siellä opiskellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan teknisiä haasteita digitaalisissa laitteissa ja ympäristössä mm. mitä pitää tietää, kun ostaa tietokonetta. Osaat keskustella tietokoneen ostotilanteessa teknisitä ominaisuuksista ja mitä vaatimuksia itse tarvitset laitteelta. Lisäksi opiskellaan yhteisöllisten sovellusten käyttöä eli miten voit käyttää yhdessä toisten kanssa samaa dokumenttia vaikka kokouksen aikana.

Kirsi: Kokonaisuudessaan vaikuttaa erittäin hyvältä ja monipuoliselta tämä Osuvat taidot -hankkeessa koottu Toiminta digitaalisessa ympäristössä -kurssimateriaali. Erityisesti on hienoa, että materiaali on koottu saavutettavaksi ja selkeäkieliseksi.

Kiitos Taru, kun olet ollut jälleen kertomassa Osuvat taidot hankkeen toiminnasta. Seuraavalla kerralla jutellaankin sitten pilottikoulutusten kokemuksista.

Taru: Kiitos, näin me tehdään.

Kiitos, että viihdyit kanssamme. Tervetuloa taas uudelleen.

Tervetuloa kuuntelemaan Kiipulan ammattiopiston podcstia. Olemme ammatillisen erityisopetuksen järjestäjä. Kiipula, rohkeasti erilainen.

Kirsi Ek: Tervetuloa viidennen Osuvat Taidot –hankkeen podcastin pariin. Osuvat taidot hankkeessa kehitetään digitaitojen osaamismerkkejä valtakunnallisesti aikuisille, joilla on heikot perustaidot. Minä olen Kirsi Ek ja minun kanssa on täällä jälleen juttelemassa Taru Koivisto. Tervetuloa.

Taru Koivisto: Kiitos Kirsi. Mukava olla täällä.

Kirsi: Viimeksi me keskusteltiin kurssimateriaalin sisällöstä ja tänään olisi tarkoitus keskustella pilottikokemuksista. Koska me olemme Kiipulan Podcast-kanavalla, niin keskitytään pääasiassa Kiipulan kokemuksiin. Koskas meillä oli Taru ensimmäiset pilottikokeilut?

Taru: Ensimmäiset pilottikokeilut oli jo viime keväänä, eli keväällä -20 ja niitä jatkettiin sitten syksyllä ihan jouluun saakka.

Kirsi: Mitä niissä ensimmäisissä kokeiluissa tehtiin?

Taru: Kokeilujen tavoitteena oli testata kurssimateriaalia ja osaamismerkkejä eri käyttäjäryhmillä. Meillä Kiipulassa keskityttiin pääasiassa ensimmäisten tasojen kurssimateriaaliin ja opiskelijoiden taitotasojen syventämiseen ja samalla myös sitten osaamismerkkien hakuprosessiin.

Kirsi: Minkälaista palautetta opiskelijoilta tuli kurssimateriaaleista?

Taru: Erityisesti Osuvat taidot –hankkeessa tehdyt opetusvideot oli opiskelijoiden mieleen, koska ne olivat sopivan lyhyitä ja ne keskittyi selkeästi yhteen asiaan kerrallaan. Sitten siinä rinnalla käytettiin muitakin valmiina olevia materiaaleja esimerkiksi eri sivuistoilta olevia nettilinkkejä.

Kirsi: Millaiset tehtävät oli opiskelijoiden mielestä kaikkein parhaita ja toimivia? Kerro jotain esimerkkejä.

Taru: Opiskelijat tykkäsivät toiminnallisista tehtävistä. Näissä esimerkiksi selvitettiin missä verkossa oma puhelin tai tietokone on ja semmoisia että mistä kannattaa hakea luotettavaa tietoa internetistä.

Kirsi: Oliko siinä kurssimateriaalissa jotain parannettavaa opiskelijoiden mielestä?

Taru: Osittain tehtävien ymmärtäminen oli haastavaa ja tämän vuoksi kaivattiin selkeämpää kieltä tehtävänantoihin. Tässä ei tarkoiteta kuitenkaan selkokieltä, vaan ihan riittävän selkeitä sanoja ja lauserakenteita.

Kirsi: Eli tehtävissä ei kannata käyttää vierasperäisiä tai sivistysanoja, eikä välttämättä käänteisiä lauserakenteitakaan?

Taru: Juurikin näin ja kannattaa tosissaankin käyttää lyhyitä ja ytimekkäitä lauseita.

Kirsi: Mitä opiskelijat piti osaamismerkkien hakuprosessista?

Taru: Opiskelijoille oli tärkeetä, että he saivat halutessaan ohjausta ensimmäisten merkkien hakemiseen ja vastaanottamiseen. Ensimmäisten merkkien hakemisen ja vastaanottamisen tukemisella varmistettiin myös sitä, että opiskelijalla on riittävät taidot hakea seuraavia merkkejä itsenäisesti.

Kirsi: Millaisiksi opiskelijat koki ensimmäiset merkkihakemukset?

Taru: He piti monipuolisista tehtävistä. Erityisesti monivalintatehtävät koettiin toimiviksi. Heidän mielestä oli hienoa saada sähköisiä osaamis- ja koontimerkkejä omaan Passporttiin ja samalla mietittiin mihin niitä voi myös käyttää.

Kirsi: No, kesätyöhakemuksissa näitä osaamismerkkien linkkejä sitten varmaan nähdään tänä kesänä. Entä kokiko opiskelijat hakuprosessissa jotakin kehitettävää?

Taru: Kiipulassa opiskelijat kaipasi tässä selkeämpää kieltä ja ehkä enemmän sellaisia toiminnallisempia tehtäviä, joista on hyötyä omassa arjessa.

Kirsi: No, miten sinä itse sitten opettajana kehittäisit kurssimateriaalia ja merkinhakuprosessia?

Taru: No, mä kehittäisin sitä sillain, että kurssimateriaalin tehtävänantoihin ja merkkihakemuksiin lisäisin selkeämpää kieltä ja lyhyempiä lauseita. Samalla hyödyntäisin jopa vielä enemmän opetusvideoita, koska mielestäni opiskelijat oppivat niiden kautta parhaiten. Voisin myös lisäksi mahdollistaa tarvittaessa näyttöjen käyttämisen merkkien hakemisessa.

Kirsi: Muistanko oikein, että hankkeessa tuotettu kurssimateriaali on hankkeen muilla toimijoilla Moodle-ympäristössä?

Taru: Joo, kyllä muut hanketoimijat käyttävät Moodlea. Meillä Moodlen käyttö on tosi vähäistä, niin tämän vuoksi lähdettiin kokeilemaan muita oppimisympäristöjä.

Kirsi: Ensimmäisessä pilottikokeilussa teillä oli käytössä opiskelijoille tuttu Googlen Classroom -oppimisympäristö. No, sitten mä kuulin, että seuraavissa piloteissa taisitte käyttää Teamsiä ja One Note –muistikirjaa ja nyt viimeisimpänä on ollut kokeilussa Padlet ja Thinglink -yhdistelmä. Minkälaisia kokemuksia sulla on ensimmäisten pilottien jälkeen näistä eri oppimisympäristöistä?

Taru: Näissä kaikissa on ollut tosi paljon hyviä ominaisuuksia. Esimerkiksi, kun Classroom oli opiskelijoille jo entuudestaan tuttu oppimisympäristö, niin sen opetteluun ei kulunut aikaa, vaan päästiin suoraan keskittymään niihin tehtäviin. No, Classroomista luovuttiin, koska sieltä ei saanut ulos semmoista oppimisanalytiikkaa mitä toivottiin ja tämän vuoksi sitten siirryttiin One Note –muistikirjaa, joka on tosi hyvä työkalu. Siihen saa kyllä mukavasti koottua tehtäviä ja opiskelijoiden omia vastauksia. No, Kiipulan opiskelijoille sitten kaivattiin kuitenkin Teamsiä yksinkertaisempaa ja visuaalisempaa oppimisympäristöä, niin tän vuoksi päädyttiin kokeilemaan Thinglinkiä, josta pääsee helposti eri osaamismerkkien kurssimateriaaleihin ja nää materiaalit on koottu omille Padlet-seinille.

Kirsi: No, mitäs mieltä opiskelijat on olleet näistä eri oppimisympäristöistä?

Taru: Opiskelijat on selvinneet kaikissa ympäristöissä oikein hyvin. Teams oli heille uusi ympäristö ja opiskelijoille etenkin One Note -muistikirjan käyttö oli mieluisaa. Thinglink toimii opiskelijoille hyvänä visuaalisena koontialustana tehtäville ja Padlet on tuttu ja siihen kootut tehtävät on olleet selkeitä.

Kirsi: Onko niin, että pilottikokeilut ja hankkeen osaamismerkkien kehittäminen jatkuu edelleen?

Taru: Kyllä ja syksyyn saakka jatketaan näiden osaamismerkkien kehittämistä.

Kirsi: No, seuraavalla kerralla kun tavataan podcastin parissa, niin me voitais keskustella lisää pilottien kokemuksista ja tuoda esille muiden Osuvat taidot -hankkeen osatoteuttajienkin kokemuksia. Keskustellaan myös muista ajankohtaisista asioista mitä hankkeessa on meneillään. Kiitos Taru, kun olet ollut jälleen kerran kertomassa Osuvat taidot -hankkeen kuulumisia.

Taru: Kiitos Kirsi ja tavataan keväämmällä sitten uudestaan.

Kiitos, että viihdyit kanssamme. Tervetuloa taas uudelleen.