Hymyt ovat leveitä, kun ryhmä unkarilaisia vaihto-opiskelijoita ja suomalaisia puutarha-alan opiskelijoita on istuttamassa otatammea unkarilaisten vierailun muistoksi. Yhteistä kieltä ei opiskelijoilla ole, mutta hommat sujuvat silti jouhevasti.
Unkarilaisen Magyar Guyla -koulun erityisopiskelijoista koostuva ryhmä on Kiipulan ammattiopistossa kahden viikon vaihdossa. Ryhmän mukana ollut englanninopettaja Anita Erős on tyytyväinen vierailuun.
– Opiskelijat ovat saaneet nähdä ja kokea täällä paljon. Olemme olleet sadonkorjuussa, puistotöissä, kasvihuoneella sekä hoitamassa eläimiä. Lisäksi olemme kokeilleet simulaattoria ja vr-laseja, joista meidän opiskelijamme ovat olleet todella innoissaan, Erős kertoo.
– Suomessa on hyvin kaunista ja täällä on avaraa ja paljon puita. Budapestissä meidän koulualueemme on todella tiiviisti rakennettu ja siellä on hyvin paljon opiskelijoita.
Erős löytää eroja Suomen ja Unkarin välillä opetuksessa. Opiskelijat ovat ihmetelleet muun muassa erilaista päivärytmiä.
– Unkarissa esimerkiksi lounaaseen on varattu vain 20 minuuttia aikaa, joten täällä on ollut ihana syödä kaikessa rauhassa. Lisäksi täällä olemme olleet paljon enemmän ulkona ja raittiissa ilmassa. Iltaisinkaan ei väsytä, kun on tullut liikuttua enemmän kuin kotona, jossa ollaan enemmän sisällä, Erős jatkaa.
Vapaa-ajallakaan aika ei ole käynyt pitkäksi. Ensimmäisenä viikonloppuna ryhmä kävi Hämeenlinnassa, toisena viikonloppuna Helsingissä.
– Kävimme Aulangolla ja Hämeenlinnan Sibeliuspuistossa tutustumassa musiikkipenkkeihin. Minulla on mukana opiskelijoita kahdesta eri ryhmästä, ja tällä reissulla he alkoivat tutustua paremmin toisiinsa, Erős kertoo.
Janakkalassakin tekemistä on riittänyt. Opiskelijat ovat pyöräilleet, käyneet metsälenkillä, pelanneet minigolfia ja biljardia sekä käyneet uimassa. Myös opiskelijoiden vapaa-ajantila on tullut hyvin tutuksi.
Kiipulan Janakkalan toimipaikka on alueena laaja, ja jo toista kertaa täällä vaihdossa oleva Anita Erős järjesti opiskelijoilleen aarteenmetsästyksen, jotta alue tulisi tutuksi.
– Opiskelijat olivat todella innoissaan etsimässä paketteja. He eivät olisi malttaneet jättää leikkiä kesken, vaikka sadesää yllätti. Kaikki olivat riemuissaan, kun viimeinen aarre löytyi Gerbera-rakennuksen vierestä, Erős naurahtaa.
Parin viikon vierailulle on mahtunut mukavia yllätyksiä, mutta välillä myös koti-ikävä iskee nuoriin.
– Yllätyimme, kun Elojuhlilla Kiipula oli täynnä ihmisiä. Oli hauska katsoa lapsia pomppimassa ja laulamassa Hevisauruksen tahtiin. Meidänkin opiskelijamme viihtyivät juhlilla. Toisen viikon lopulla tulleesta koti-ikävästä päästiin, kun luimme matkapäiväkirjasta kokemuksiamme. Sen jälkeen ei kukaan olisi vielä halunnut lähteä kotiin, Erős jatkaa.
Mitä mahtaa tarkoittaa otsikon ”Köszönöm”? No sehän on tietysti kiitos.
– Kiitoksia Kiipulan henkilökunnalle! Kaikki opettajat ja myös esimerkiksi keittiön väki ovat olleet todella mukavia ja jopa opetelleet fraaseja unkariksi opiskelijoita varten, Erős kertoo.
Ja oppimista on tapahtunut toisinkin päin.
– Kiitos, huomenta, tervetuloa ja monet muut fraasit tulevat jo sujuvasti opiskelijoiltakin, iloitsee Erős.
Pääkuvassa: Unkarilaiset vaihto-oppilaat istuttivat vierailunsa muistoksi otatammen yhdessä puutarha-alan opiskelijoiden kanssa.
Kuvat ja teksti: Karin Pasila
