Valikko

– Tietyssä mielessä työni tavoite on tehdä itseni tarpeettomaksi, toteaa Kiipulasäätiön työhönvalmentaja Caius Treuthardt. 

Vantaan toimipaikassa työskentelevällä Treuthardtilla on pitkä kokemus työhönvalmennuksesta ja työskentelystä vammaisten tai osatyökykyisten kanssa. Tällä hetkellä Treuthardt toimii työhönvalmentajana erityistä tukea tarvitseville. Asiakkaat tulevat TE-keskuksen kautta, ja useimmilla on taustalla jokin neuropsykiatrinen diagnoosi, esimerkiksi ADD, ADHD, Asperger tai autismin kirjon häiriö, mutta mukana on ollut myös mielenterveysongelmista kärsiviä.

– Työhönvalmennuksesta on Suomessa monenlaisia käsityksiä ja toimintamalleja. Me pohdimme asiakkaan urapolkua ja työllistymisratkaisua, kertoo Treuthardt

– Välillä mennään pitkän kaavan mukaan, jolloin edetään esimerkiksi työkokeilun kautta palkkatuettuun työsuhteeseen. Välillä asiakas pääsee suoraan työsuhteeseen ilman palkkatukea. Toisinaan asiakas lähtee ­- kouluttautumaan. Polku rakentuu aina asiakaslähtöisesti, Treuthardt jatkaa.

Treuthardt on ollut tyytyväinen Kiipulaan työnantajana. Hän kokee saavansa arvostusta työlleen.

– Kiipula on mielestäni aika ylivoimainen älykkyydessään työhönvalmennuksen toteuttamisessa.  Saan kokea, että minun asiantuntijuuttani arvostetaan. Saan käyttää asiantuntijuuttani oman työni kehittämiseen ja sisällöllisten ratkaisujen luomiseen, Treuthardt toteaa.

Työ on asiakaslähtöistä, ja asiakkaiden tarpeet poikkeavat toisistaan mahdollisimman paljon.

– On hyvä, että työssä sallitaan tietynlainen luovuus ja rohkeus. Saan laitettua itseni ammatillisesti peliin. Meillä käytettävä valmennusote näyttäytyy kentällä kiinnostavalta ja siitä tulee paljon positiivista palautetta, jatkaa Treuthardt.

Caiuksesta sanottua:


Caius on rautainen ammattilainen, joka terrierimäisesti puolustaa asiakkaan oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Caiuksella on mahtava työelämäyhteistyön osaaminen, hän osaa ratkaista erilaisia täsmätyökyvyn haasteita yhteistyössä työnhakijan, esimiehen, te-palveluiden sekä tarvittaessa vaikka esimiehen esimiehen, hr-osaston ja työnhakijan vanhempien kesken.

Asiakas on onnekas, kun saa täydellä sydämellään ja laajalla osaamisella varustetun Caiuksen valmentajakseen.
  
Työkaverina Caius on paitsi osaava asiantuntija, myös empaattinen ja tilannetajuinen humoristi.

Työhönvalmentaja edistää työelämän monimuotoisuutta

Erityistä tukea tarvitsevien työhönvalmennuksessa tavoitteena on saattaa valmennettava eteenpäin urapolullaan.

– Pyrimme rakentamaan ratkaisun siten, että asiakkaan tuen tarve on huomioitu siinä määrin oikein, että hän pärjää mahdollisimman itsenäisesti valitsemallaan tiellä. Toki itsenäisyys voi rakentua sillä, että työtehtäviä järjestellään tai räätälöidään, esimerkiksi vaikuttamalla työaikaan, kuvailee Treuthardt valmennuksen tavoitteita. 

– Olen tykännyt käyttää tässä termiä täsmätyöntekijä ja viljelen sitä kentälle. Rakennetaan yhdessä sellaiset tehtävänkuvat, olosuhteet ja puitteet, että meidän lähettämämme ihminen voi siitä täysin suoriutua, summaa Treuthardt.

Yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lähtökohtana on, että työ kuuluu kaikille. Tätä Treuthardt on pohtinut paljonkin vuosien mittaan.

– Ehdottomasti merkityksellisintä työssäni minulle on työelämän monimuotoisuuden edistäminen. On mukavaa ja kutkuttavaa, kun pystyn keksimään, miten voin omalla työpanoksellani edistää työelämän monimuotoisuutta, tai saan työnantajapuolella jonkun ymmärtämään monimuotoisuuden kannattavuuden ja merkityksen, kuvailee Treuthardt.

Haasteet valmentajan työhön tulevat usein ulkopuolelta. Odottamattomat muutokset saattavat vaikuttaa suunnitelmiin.

– Tapasin juuri asiakkaan, jonka kanssa on hänen lähtökohdistaan suunniteltu ja rakennettu ratkaisua hänen näköisekseen. Asiakkaan äiti olikin eri mieltä suunnitelmista. Tässä vaiheessa täytyy osata perustella hyvin vahvasti suunnitelmien taustat, Treuthardt kertoo.

Työhönvalmentajan työssä ei ehdi tylsistyä, sillä työ on vaihtelevaa ja monipuolista. Kahta samanlaista työpäivää ei ole, ja se on Treuthardin mukaan työn suola.

– Työ koostuu asiakaskohtaamisista, ja minä olen ehdottomasti mieluummin lähi- kuin etäkohtaaja. Palkitsevinta on, kun pystymme asiakkaan kanssa hymyilemään ja avoimesti juttelemaan asioista, ja kun meistä molemmista tuntuu siltä, että olemme samalla viivalla ja rinnakkain tekemässä jotain, kokoaa Treuthardt.

Asiakastapaamisia on useimpina päivinä kolme tai neljä. Yhden asiakkaan tapaaminen saa kestää enimmillään kolme tuntia kerrallaan. Lähikohtaamiset toteutetaan yleensä asiakkaan toimintaympäristössä. 

– Joskus asiakas tulee toimistolle, tai sitten menemme työpaikalle. Minä joustan tarpeiden mukaan. Valmennettavan kanssa tapaamme siellä, missä puitteet tukevat valmennettavan turvallisuudentunnetta. Tapaaminen voi olla myös vaikka kirjastossa, kahvilassa tai järven rannalla.

Caiuksesta sanottua:


Caius on ”asianajaja”, raudanluja ratkaisukeskeinen ammattilainen, joka ei jätä kiveäkään kääntämättä valmentautujan edun saavuttamiseksi.

Caius on työkaverina kultakimpale, joka jeesaa työkavereita ja auttaa toisia loistamaan. Innovatiivinen, huumorintajuinen, huomioiva ja auttavainen.

Jokaisella on täsmätyökykyä

Treuthardt näkee, että jokaisella on täsmätyökykyä.

– Parasta on, kun valmennettavalle täsmätyötä luodessa onnistutaan saamaan työnantaja ymmärtämään, kuinka helppoa ja kannattavaa täsmätyökykyisen palkkaaminen loppujen lopuksi on, Treuthardt summaa.

Pitkän työuran varrelle mahtuukin monta tarinaa ja kokemusta näistä onnistumisista. Hän kertoo esimerkin oman työuransa alkutaipaleelta Kiipulan ammatiopistossa.

– Eräs opiskelija istui yleensä opetustilanteiden ulkopuolella. Minulle kerrottiin, että opiskelijaa ei opiskelu kiinnosta, ja että opiskelija on niin matalatasoinen, ettei hän taida pystyä työhön.

Treuthardt yritti kuitenkin keksiä asiaan ratkaisua ja aktiivisen työnantajayhteistyön kautta luotiin yksilöllinen kahden vuoden yksilöllinen työssäoppimisympäristö psykososiaalisen kuntoutuksen työtoiminnan yksikön talonmieheksi.

– Sitä kautta kaveri pääsi työssäoppimispaikkaan. Hän eteni ruuvien kiristämisen opettelusta ruohonleikkurin ja siimaleikkurin käyttöön. Ohjeet työhön tehtiin monella tasolla kirjallisina sekä kuvallisina. Läsnä olevan valmennuksen merkitys oli korostunutta ensimmäisen vuoden ajan.

Opiskelijan kasvutarina sai jatkoa, kun Treuthardt myöhemmin näki hänet kaupungilla kävelemässä ja päätti kysellä kuulumisia puhelimitse.

– Opiskelija oli työllistynyt sitkeän ja määrätietoisen työtaidollisen valmentautumisen ansiosta. Mahtavinta on saada nähdä osallisuuden positiivinen vaikutus itsetuntoon, Treuthardt kertoo.

Treuthardt on iloinen opiskelijan puolesta. Opiskelijalla ei aluksi riittänyt uskoa itseensä, mutta kannusteisessa ja ratkaisukeskeisessä valmennuksessa hän jaksoi lähteä matkaan ja yrittää. 

– Kasvutarina oli pitkä, uuttera ja hedelmällinen. Valmentautuja kasvoi itse kokemastaan mitättömyydestä työelämän osalliseksi sekä yhdenvertaiseksi kansalaiseksi, Treuthardt iloitsee.


Caius Treuthardt, työhönvalmentaja

Syntymäpaikka:
Helsinki

Asuinpaikka:
Tuusula

Koulutus:
Diakoni-sairaanhoitaja, sosionomi, kuntohoitaja, työhönvalmentaja, musiikkipsykoterapeutti

Työura Kiipulassa:
Aloitin vuonna 2014 Kiipulan Vantaan toimipaikassa työhönvalmentajana kiinteistönhoidon koulutuksessa. 2017 siirryin muualle, mutta 2020 palasin takaisin työhönvalmentajaksi tähän työhönvalmennukseen erityistä tukea tarvitseville. Alkuun toimin ohessa Nuotti-valmentajana.

Työura muualla:
Olen toiminut työhönvalmentajana 10 vuotta eri työympäristöissä. Mm. Vamlasissa olin hanketyössä, jossa kehitimme esteettömän ja saavutettavan rekrytointimallin. Yhdistävä tekijä työpaikoissa on, että olen aina sijoittunut erityistä tukea tarvitsevien pariin.

Parasta Kiipulassa: Luotetaan ihmisten ammattitaitoon ja arvostetaan asiantuntijuutta.

Harrastukset:
Pääasiassa olen basisti.


Teksti ja kuva: Karin Pasila


Työhönvalmennuspalvelu on suunnattu Uudenmaan TE-toimiston työttömille työnhakijoille sekä kuntakokeilun kokeilukuntien työttömille asiakkaille, jotka tarvitsevat erityistä ja kokonaisvaltaista henkilökohtaista tukea. Työhönvalmennukseen voi hakea, jos on neuropsykiatrinen tai vastaava oireyhtymä kuten autismi, asperger, ADHD, ADD, Touretten oireyhtymä tai laaja-alainen kehityshäiriö.

Lue lisää työhönvalmennuksesta >>