Kiipulasäätiön ja Live-säätiön yhteistyönä toteutettu UFO – uudet fyysisvirtuaaliset oppimisympäristöt -hanke huipentui Kiipulassa ja verkossa järjestettyyn loppuseminaariin. Päivän aikana UFO-hankkeen aktiiviset kehittäjät, projektityöryhmäläiset ja kouluttajat pääsivät kertomaan hankkeen tuloksista ja jakamaan käyttäjäkokemuksiaan. Seminaariin paikan päällä osallistuneet pääsivät myös testaamaan kehitettyjä oppimisympäristöjä ja -menetelmiä työpajojen muodossa.
Kiipulan ammattiopistossa on toteutettu virtuaalisia oppimisympäristöjä yhteistyössä Live-säätiön kanssa. Virtuaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa ammatillisessa erityisoppilaitoksessa ja vaativan erityisen tuen ammatillisessa koulutuksessa. Ammattiopiston opiskelijat ovat päässeet pilotoimaan työtehtäviä simuloiduissa ympäristöissä, VR-lasien ja 360-videoiden avulla. Oppimisympäristöt on tehty UFO-hankkeessa toimineiden kehittäjien voimin. Lisäksi Kiipulan ammattiopistossa on otettu käyttöön opetukseen kehitettyjä virtuaalisia valkotauluja. Taulujen käyttömahdollisuuksia on testattu monipuolisesti ja opetuskäytössä pilotointiin on osallistunut opiskelijoita.
Koronapandemian myötä kasvoi ymmärrys siitä, että opiskelu ja oppiminen eivät aina ole mahdollisia työpaikalla tai oppilaitoksissa. Virtuaalisissa oppimisympäristöissä voidaankin harjoitella erilaisia perusopintoihin liittyviä työtilanteita sekä monenlaisia, yllättäviäkin käytännön taitoja kuten haastavia asiakastilanteita tai vaarallisia tilanteita. Rauhallinen ja häiriötön opiskelu sopii monille vaativan erityisen tuen opiskelijalle ja taitoja voi harjoitella vuoden ympäri. Opiskelija voi edetä oppimisessaan omaan tahtiin ja toistaa tai kerrata asioita tarvittaessa. Oppimisympäristöjen avulla perehtyminen tulevaan työhönkin helpottuu, kun työympäristöä voi opetella jo etukäteen, projektipäällikkö Taru Koivisto tiivisti hankkeen tuloksia esityksessään.
Virtuaaliset oppimisympäristöt osana pedagogiikkaa
Kiipulan kehitysjohtaja Petteri Ora muisteli loppuseminaarissa digihankkeiden historiaa ja hankkeiden voimaa.
– Hanketyössä pystytään keskittymään kehittämistyöhön innokkaiden toimijoiden kautta ja samalla pystytään oppimaan toisilta, joka on todella tärkeää kehittämistyössä, Ora pohtii.
–Tärkeintä on kuitenkin se, kuinka positiivisella tavalla digipedagogiikka vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen. On upeaa nähdä kuinka hyvin UFO-hankkeessa tuotetut materiaalit ja hankitut laitteet auttavat meitä tukemaan vaativan erityisen tuen opiskelijoita oppimisessa ja ihmiseksi kasvamisessa, Ora jatkaa.
Kiipulan ammattiopiston apulaisrehtori ja UFO-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Anne Saaren esityksessä kuultiin ajatuksia digipedagogiikasta vaativan erityisen tuen näkökulmasta.
–Maailma on muuttunut paljon ja sen vuoksi on mietittävä monenlaisia oppimisen muotoja, digitalisaatio tulee hallitsemaan maailmaa monin eri tavoin, Saari kertoo.
–Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat yksi hyvä opetuksen muoto. Alkuun mennään sovellukset ja laitteet edellä, ennen kuin päästään merkityksellisyyteen ja pedagogiikkaan ja siihen, miten asioita opetetaan arjessa, Saari jatkaa.
Seminaarin kolmantena puhujana digipedagoginen asiantuntija Matleena Laakso johdatteli seminaarivieraat kohti digirohkeutta ja digimaailman uusimpia trendejä.
–Digirohkeus on itseluottamusta, uskallusta ja luottamusta siihen, että kokeilemalla ja siitä oppimalla haasteet ja epävarmuudet on voitettavissa. Näitä taitoja on varmasti tarvittu UFO-hankkeessa sekä oppijoilta ja henkilöstöltä, Laakso vakuuttaa.
Keskustelupaneeli täynnä innostusta ja ideoita
Seminaarissa järjestetyssä keskustelupaneelissa virtuaalisten ympäristöjen suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen osallistuneet henkilöt pääsivät jakamaan omia kokemuksiaan ja mietteitään hankkeen tuotoksista. Paneelissa tuotiin esille virtuaalisten oppimisympäristöjen moninaisia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kehittämisideoita.
Paneelikeskustelua johdatteli Kiipulan ammattiopiston koulutuspäällikkö Kirsi Ek. Aiheena oli Virtuaalioppiminen nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelussa olivat mukana Marjo Tökkä, Varhaiskasvatuksen suunnittelija (Hämeenlinnan kaupunki), Roope Ermala opiskelija, (Kiipula), Pekka Pakkala, vieraiden kielten opettaja, opiskelijaliikkuvuuksien kulttuurivalmennus, (Ammattiopisto Live), Hanna Pietilä, TUVA-opettaja (Kiipula) ja Matleena Laakso, digipedagoginen asiantuntija.
Hankkeen aikana tuotettuihin virtuaalisiin oppimisympäristöihin oltiin yleisesti todella tyytyväisiä. Paneeliin osallistunut catering -alan opiskelija Roope on erittäin innoissaan uudesta keittiö oppimisympäristöstä.
–Oppimisympäristöstä tuli todella hyvä. On kiva päästä harjoittelemaan keittiötyöskentelyä myös tavallisilla oppitunneilla paikasta ja ajasta riippumatta, Roope hymyilee.
Työelämäedustaja Marjo Tökkä kertoi ideoistaan virtuaalisten ympäristöjen mahdollisuuksista osana Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen tulevaisuutta.
–Varhaiskasvatuksessa voisimme tulevaisuudessa hyödyntää 360° -kuvaa tilojen esittelyissä. Tämä tarjoaisi lasten perheille mahdollisuuden tutustua päiväkoteihin etukäteen oman kodin rauhassa, Tökkä pohtii.
–VR:n hyödyntäminen puolestaan mahdollistaisi esimerkiksi liikuntarajoitteisille lapsille metsäretki kokemuksia. Tällaisia lasten virtuaalisia metsäretkiä olisi ihanaa elävöittää tuomalla mukaan aitoja metsän tuoksuja ja tekstuureja, Tökkä jatkaa.
Keskusteluissa nousi esille se, kuinka virtuaalinen todellisuus voisi tulevaisuudessa mahdollistaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille opiskelun ja vähitellen omien pelkojensa voittamisen.
–Joillekin opiskelijoille voi olla vaikeaa saapua fyysisesti paikalle kouluun erinäisistä syistä, muun muassa koronan aikana nuorilla yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi suuri tekijä. Virtuaalinen maailma mahdollistaisi tällaisille opiskelijoille koulunkäynnin oman kodin rauhassa ja mahdollisesti lisäisi itsevarmuutta niin, että lähiopetukseen siirtyminen alkaisikin tuntumaan luonnolliselta ja mukavalta ajatukselta. Tällainen virtuaalinen ratkaisu on jo kuulemma käytössä Japanissa ja siitä on saatu positiivisia tuloksia, Pietilä ja Pakkala muistelee lukemaansa artikkelia yhdessä.
Virtuaalisten oppimisympäristöjen hyväksi puoleksi nähtiin myös niiden anteeksiantavuus.
–Virtuaalisissa oppimisympäristöissä virheiden tekemisestä ei tarvitse olla huolissaan, opiskelijat voivat rauhassa kokeilla mitä tapahtuu kun tekee virheitä – niistähän ihminen oppii eniten, Laakso pohtii.
Miten hankkeen tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa?
Kiipulan ammattiopistossa virtuaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen on aloitettu vuonna 2022. Työtä on viety eteenpäin UFO-hankkeessa (Uudet fyysisvirtuaaliset oppimisympäristöt), joka on Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama hanke. Hanketta hallinnoi Kiipulasäätiö ja osatoteuttajana on Live-säätiö. Hanke rahoitetaan osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Työtä on tarkoitus hyödyntää muissa AMEO-oppilaitoksissa (ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto) sekä yleisissä ammattioppilaitoksissa. Toimintamallit ovat sovellettavissa valtakunnallisesti. Myös työelämäyhteistyö on huomioitu hankeen eri vaiheissa ja palaute on ollut erittäin positiivista. Työpaikoille on lähdetty näyttämään VR-laseja ja testattu virtuaalisia oppimisympäristöjä. Työnantajat näkevät monipuolisia mahdollisuuksia virtuaalisten ympäristöjen hyödyntämiseen mm. perehdyttämisen ja laitteiden opettelun osalta.
UFO-hankkeen toimintaan on käynyt tutustumassa useita kansainvälisiä ryhmiä muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta sekä Intiasta. Virtuaalisuus ja erilaiset laitteet sekä menetelmät ovat olleet keskiössä, kun vieraat ovat testanneet virtuaalisia ympäristöjä ja laitteita. Yhdysvalloista Kiipulaan vierailulle saapunut Washingtonin senaattori Lisa Wellman kertoi heidän saaneen Suomesta paljon hyviä ideoita vaikuttaa uudistuvan koululainsäädännön ja oppimisen käytäntöihin.
UFO-hanke loi Kiipulassa, Ammattiopisto Livessä ja yhteistyössä useiden eri yritysten kanssa kestävän osaamispohjan virtuaalisten ympäristöjen käyttöön ja rakentamiseen. Vaikka hanke loppuukin virallisesti kesällä 2023, koetaan että sen tulokset tulevat elämään vielä pitkään jatkuvan kehitystyön kautta.
Teksti: Ulla Harju, Taru Koivisto ja Olga Siikaluoma
Kuvat: Olga Siikaluoma
