Aurinko paahtaa armottomasti. Yleensä kosteat kasvihuoneet antavat suojaisan varjon niitä tyhjentäville opiskelijoille. Pakopaikan helteiltä. Kesäopiskelijat ohjaajineen ovat saaneet kesäkuun aikana jo lähes koko kasvihuoneen tyhjäksi joulusesonkia varten. Kahden viikon päästä halliin ollaan tuomassa joulutähtiä ja niitä aletaan valmistelemaan kasvatusta sekä myyntiä varten.
Kesäopiskelijat eivät kuitenkaan pääse joulutähtiä näkemään. Heinäkuusta alkavat viimeistenkin Kiipulan ammattiopiston opiskelijoiden kesälomat, ja takaisin koululle palataan vasta elokuun alkupuolella.
– Tulin kesäkouluun, jotta en olisi kokoaikaa tietokoneen ääressä. Jos äiti ei potkisi minua eteenpäin, en menisi varmaan ikinä ulos paitsi hakemaan kaupasta jotain hyvää, ensimmäisen vuoden puutarha-alan opiskelija Nikita Labudin kertoo nauraen.
– Kesäkoulu on mennyt hyvin, Nikita jatkaa nauravaisena.
Opintosuoritukset eivät ole nuorelle puutarhurille tärkein asia, vaan se että pääsee touhuamaan. Nikitalla on ollut ohjelmassa rikkakasvien kitkemistä, istuttamista, kompostointia, kurkkujen pussitusta sekä myös kausituotteiden pois siivoamista. Opintopäiväkirjaakin on pitänyt täyttää, jotta vielä syksyllä muistaisi mitä kesäopinnoissa tehtiinkään.
Kesäkoululaisille on ollut paljon tekemistä kesän ollessa vilkkaimpia aikoja puutarhapuolella. Jokainen on päässyt tekemään kaikkea. Loppukesästä, uuden lukukauden alkaessa kesäkoululaisetkin pääsevät erikoistumaan.
– Meidän kesäopiskelijamme ovat kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka lähtevät toisena vuotenaan omille osaamisaloilleen. Meillä on ollut sellainen idea, että he ovat vähän puistossa ja vähän kasvihuoneella, jotta pääsevät tutustumaan tähän puutarha-alan työhön kautta linjan. Ensi vuonna osa heistä lähtee puutarhatuotantoon ja osa viheralalle. Näin kaikki pääsevät tutustumaan kuitenkin kaikkeen, ohjaaja Anne Watt selittää.
– Opiskelijat ovat nyt tehneet paljon heille uusia töitä. Esimerkiksi inforakennuksen vieressä on kukkapenkki, joka on päässyt villiintymään. Olemme kaivaneet kasveja ylös ja istuttaneet niitä ryhmiin uudestaan. Sellaista opiskelijat eivät ole koskaan ennen päässeet tekemään, Watt kertoo.
Koulun alkaessa uudestaan on oletettavaa, että Kiipulan kampus kuhisee jälleen elämää. Mutta hiljaisuudessakin on puolensa.
– Nyt on paremmin, ei näy ketään täällä missään, Nikita nauraa hyvän tuulisena ja levittelee käsiään autioituneelle pihamaalle.
– Kuitenkin kesällä opiskellessa ainoa ero normaaliin taitaa olla tässä kuumuudessa, Nikita tiivistää.
Teksti ja kuvat: Ottopekka Wiik